Just my luck.. juuri kun ajattelin että nyt on hyvä aika paneutua mailin
sisällön tutkimiseen niin eiköhän atk luokan seinällä oo teksti et katkos
netti ja verkkoyhteyksissä tänään 20.1 klo 13 alk (1-3h) ja kello on nyt
siis 14.30.. aivan.. no täytyy runoilla tää teksti ensin ja lähettää se
sit vaik illalla.. juu.. sit ku vielä muistas mitä on viimex kirjottanu..
tais olla ennen joululomaa..

elikkäs.. lähin pe olikohan se nyt 16.12 ajeleen kotia kohti ja la sit
pääsinki sinne asti ja su käytiin koko poppoolla viemässä kuuset ivaloon.
ma olin muistaakseni kotona ja siivosin ja leivoin. ti aamupäiväl about
puol 10 aikaan lähin vaan käväseen koulul katsomas lapsia ja
maria… no niinhän siinä sit kävi et koulun jälkeen lähin marin luo yöx ja
seuraavana päivänä lasten kera arktikumiin ja teatteriin katsomaan
apua joulu tulee.. et palasin sit kotiin ke illalla joskus 7 jälkeen..
että sellanen käväsy.. vielä to:ki pyöriskelin siellä, täällä ja tuolla ja
aattelin josko malttaisin joulun pyhät olla kotona.. pe olin sit kotona…

sitte oltiinki jo jouluaatossa.. hassua et aattelin et silloin pe iltana
et laitanko herätystä vai en, mut tuumasin sit et kyllä mie herään
muutenki.. no niin tosiaan heräsin ku äiti tuli herättään et mummo on
kuollu ja isä on soittanu ambulanssin.. siinäpä se aamu sit kuluki
odotellessa ensin ambulanssia, sit poliisia ja lopux ruumisautoa.. tuntu
ettei se päivä lopu koskaan.. se vaan jatku ja jatku… sen jälkeenpä olinki
sit kotona eikä voimia pahemmin mihinkään ylimääräseen löytyny.. seuraavan
vkon to pakotin itteni lähteen kylälle maksaan laskuja, mut äkkiä takas
kotia ja nukkumaan.. elämä on.. 

koulun ois pitäny alkaa 9.1 mut ku mummon
hautajaiset oli vasta 14.1 niin soitin ryhmänohjaajalle etten tuu tuossa
välissä kouluun.. turha lähteä itteänsä stressaamaan tuolla välillä ku ei
kuitenkaan oo pakko olla täällä.. ja ku tuo matka tuntuu toisinaan ihan
tarpeeksi pitkältä ”täysissä sielun ja ruumiin voimissä” niin..  tosiaan
loma meni sit kotona sukulaisten ym parissa ja siivoillessa.. la oli sit
hautajaiset ja jos siitä nyt jotain hyvää täytyy repiä niin olipahan ihan
mukavaa nähä sukulaisia pitkästä aikaa.. su  olin vielä niin koomassa
etten jaksanu lähteä vielä ajamaan tänne, mut ma oli sitte jo hiljalleen
pakko rahdata taas puoli omaisuutta matkaansa ja suunnata nokka kohti
oulua ja sit ti saavuinki jo tänne.. keli oli aika normaali talvikeli vaik
8 tie oliki melkein sula mut  tuuli pyöritti lunta tien yli ja vähän
sateliki jossain välissä.. mut täällä ollaan taas.  

ke päivä oli onnex
lyhyt.. käytiin vaan paikallisessa kuntoutuskeskuksessa
tutustumiskäynnillä ja olikohan reipas tunti sen jälkeen et koulu loppu jo
olikohan se puol 1 maissa tai jotain.. mut silti se otti voimille pitkästä
aikaa.. varsinki ku kaikki hössöttää ihan mielipuolina
ohjausharjotteluiden suhteen ja muutenki… eilen sit oliki kudontaa ja
toissa iltana jo kämppiksen kans laskeskeltiin niitä kudonnan laskuja ja
piirreltiin kankaankuvia ym.. jotain hyötyä siitä et kämppis on jo
tekstiiliartesaani siis aikoinaan kutonu 3v koulus pääaineena.. heh..

 ja
eilen sit sain jo luotua loimen ja pistettyä sen puihin.. tuli tehtyä niin
 murhan loukkoja eiku siis surmansilmukoita  kuin nyysittyäki eiku siis
niisittyä ja pistetty loimi pirtaan jne.. polkuset viel puuttuu niin sit
pääsis jo hiljalleen oikeesti kutoonki räsymattoja..  kax 2m pitkiä ja 1m
lyhyitä.. että näin.. ja tänään oli sit taas teoriaa ja keramiikkaa.. ja
sit ois viikonloppu.. mut ei silti tuu vapaa-ajan ongelmia ku pitäs
maanantaiksi palautta kuviksen työt, kankaankuviointia pitäs keretä tekeen
ja miljoona muuta asiaa.. että näin. mut elämä jatkuu.
mut mitäs sinne maailmaan kuuluu?
p.s. klo 18.33... palautin jo kuviksen työt...